Lopulta olemme kuitenkin yksin

Loma symboloi ihmisille pääasiassa vapautta arjesta, rentoutumista, uusia mahdollisuuksia, elämänmittaisten prosessien hiomista niin arkisissa toimissa kuin näkökulmien osalta, sekä aikaa kuunnella omia ajatuksiaan ja ambitioitaan. Keskity silloin vahvasti itseesi, sillä lopulta olemme kuitenkin yksin


Loman päättyminen on tietenkin ensisijaisesti synonyymi arkeen palaamiselle, jonka pintaan pulpahtavat arjen mielekkyyden ja olemisen epäkohdat, joita lomallaan on kenties ehtinyt toteamaan ja havaitsemaan.
Moni ihminen kaipaa sisimmässään jonkinlaista muutosta, havaiten niiden tarpeet hyvin usein lomallaan, aivojen saadessa oman vapautensa hengittää ja nauttia oravanpyörässä selviämisen sijaan. Toki osa ihmisistä, kuten itsekin toisinaan, kaipaa muutosta myös itse muutoksen ja sen tuoman vaihtelun vuoksi. Aivot tarvitsevat uusia näkökulmia, sielu tarvitsee tuoretta ravintoa, näin pähkinänkuoressa. Olivat motiivit mitä tahansa, muutettavien tai epätyydyttävien asioiden käytännön toteutus kiteytetään usein yhteen sanaan. Uskallus, joka meidän täytyy itse löytää.

Kun tämä ei riitä, jotain täytyy muuttaa

Muutoksen kasvoina ei aina tarvitse esiintyä ne perinteiset perhekuviot, aviorikokset ja erot, saati työpaikka, niinkuin hyvin usein luulemme, aloittaen tarmokkaat syystalkoot niistä. Muutos voi myös olla henkisten arvojen syvä tarkastelu ja henkilökohtaisen suhteen parantaminen ympäröivään maailmaan ja sen yli. Se vasta uskallusta vaatiikin.
Vaatii myös rohkeutta myöntää, että näennäisesti hyvä ja turvallinen elämäntilanne voikin olla jollain muotoa epätyydyttävää elämää. Moni kysyy itseltään, ”onko minulla lupa haluta enemmän, vaikka kaikki onkin hyvin?” Yleensä mieltä kalvava tarve uudistua jollain tavoin ei looppaa mielen diskolattialla turhaan. Se painii siellä uskalluksen kanssa tasapäistä kamppailuaan, jonka voittajan ratkaisemme ainoastaan lopulta itse.

Henkilökohtaiset, omaan hyvinvointiin perustuvat muutokset ja eri voimakkuuksin sementoidun nykytilan osittainenkin hylkääminen koetaan usein itsekeskeisyydeksi, kiittämättömyydeksi ja ylenkatsonnaksi. Näin käy usein, ellei ihmisillä itsellään ole vahvaa tyytymättömyyden- tai positiiviseksi käännettynä tyytyväisyyden ja mielenrauhan tavoittelun kokemusta. Osa ihmisistä valitettavasti vain tyytyy siihen mitä on, tyytymättömyys aina ruokavieraana, joka tosin syö vain muiden tähteet eikä näin ollen rokota ruokakuntaa kuin ynseällä läsnäolollaan. 

Miksi haluan muuttaa asioita?

Joskus muutostarpeet syntyvät pienistä tuulahduksista, erikoisista kohtaamisista ja ohikiitävistä hetkistä jotka jäsentelevät pirstaloituneita epäkohtia. Ne taipuvat salamannopeasti eheytyneisiin kokonaisuuksiin, avaten ihmisen sisällä olleita lukkoja ja umpikujia ikäänkuin entisaikojen seikkailupeleissä, joita Jonnet eivät taaskaan muista. 
Muutostarpeen ja näkökulmien positiovaihdosten kaipuun voi laukaista ihan vain tuttujen, rakkaiden maisemien näkeminen, niiden suojissa elettyyn elämään palaaminen tai tavat toimia ja ilmaista itseään. Kenties tutut laulut, sävelet ja tietynlainen henkisyys jonka läsnäolon ja tuttuuden aistii edelleen kuin eilispäivän, vaikka yö niiden välissä on vierähtänyt yli kolmeksi vuosikymmeneksi. Ei liene sattumaa, että sellaiset muistot aikojen takaa ovat monelle ne kenties kirkkaimmat ja parhaimmat, vaikka lähihistoriassa onkin ollut konkreettisesti huomattavan paljon suurempi turbulenssi ja toiminta-aste. 


Oletko täysin tyytyväinen elämääsi (tai ainakin annat itsellesi luvan olla, joka on myös erittäin fine)? Kaipaatko toisinaan vaihtelua arkeesi tai jopa tiedät että kaipaat muutosta, mutta et tiedä mistä sitä etsiä? Annan ilmaisen vinkin: 
Avaa mielesi, korvasi ja aistisi toisinaan ääriasentoon, ns. vastaanottotilaan sen jatkuvan antamisen sijaan. Saatat yllättyä. Jos koet voimakasta tarvetta uudistamiseen tai elämäsi uudenlaiseen tarkasteluun, siirry seuraavaan teemaan, joka on uskallus. 


Elämän lienee tarkoitus olla yhteisöllinen matka, johon kuuluu lähipiiri ja tärkeät ihmiset. Heidän merkitystään ja vaikutustaan erilaisiin ratkaisuihin ja onnellisuuden peilaamiseen ei voi kukaan vähätellä. Silti matka sinne ikioman balanssin ja mielenrauhan tyyssijaan kiteytyy hyvin Scandinavian Music Groupin laulun sanoihin:


”Lopulta olemme kuitenkin yksin.”

Leave A Comment

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial
%d bloggaajaa tykkää tästä: