Unelmien ja haaveiden osa ihmisen elämässä

Tämä postaus on tehty yhteistuumin individuaalin ja erikoislaatuisen toveriporukan kesken, joka osoittautui hauskaksi ideaksi. Saimme aikaiseksi hyviä näkökulmia ja ajatuksia asiasta, jotka kuuluvat ihmisen elämään päivittäisen ravinnon ja tarpeiden ohella merkityksellisenä ja arvokkaana. Tässä linkkinä tovereiden Liisi, Antti ja Nadine näytteet tästä teemasta. Suosittelen lukaisemaan. Nyt on kuitenkin minun vuoroni pohtia, mitkä ovat unelmien ja haaveiden osa ihmisen elämässä.

Unelmat mielletään helposti nuorten, vimmaisten ja kuolemattomien ihmisversojen oikeudeksi. Vanhemmat ja lähipiiri suorastaan janoavat kuulla, millaisia unelmia ja haaveita heidän silmäterillään on tulevaisuuden suhteen. Osa vanhemmista jopa niin tiukasti, että tarjoavat omia toteutumattomia unelmiaan evääksi ja tavoitteeksi, lapsensa ohjenuoraksi ja päämääräksi.

“Ilman jonkin asteisia unelmia tai haaveita ihminen on kuin aarrekartta ilman aarretta tai tarina ilman loppusanoja, aplodeja sekä kokonaisuutta.”

Sitä on näin nelikymppisenä, harmaantuneena ja ukkoutuneena realistisen tietoinen siitä, että keskiarvollisesti elämättömät päivät ovat pienempi luku kuin ne eletyt, muistoiksi ja historiaksi muotoutuneet hetket, joita ei enää voi uusiokäyttää unelmien tavoitteluun. Se johtaa väistämättä unelmien rajaamiseen ja arkipäiväistymiseen.

Unelmoijan kotialbumi

Enää me keski-ikääntyvät emme välttämättä haaveile ammattilaisurasta urheilun parissa, emme musiikkiurasta suurilla stadioneilla, emmekä välttämättä Au Pair-keikoista tai interreilaamisesta kaukana kotoa, vapaana ja riippumattomana. Usealla on myös jo tässä iässä perheitä, lapsia ja velvoitteita, jotka rajaavat unelmia melko tehokaasti, eivät kuitenkaan huonolla tavalla.

Kysymys kuuluukin, kuinka moni noista viimeksi mainituista ovatkin niitä hieman vaivihkaa saavutettuja unelmia, joita ei osata välttämättä arvostaa ja mieltää tarpeeksi kunnianhimoisiksi unelmiksi? Perhe, rakastavat ihmiset ympärillä ja elämää ympäröivä merkityksellisyys ovat aika mahtavia asioita, vaikkei niitä aina sellaisiksi mielletä. Ainakaan julkisesti.

Mistä sitten itse vielä unelmoin?

Unelmoin henkilökohtaisella tasolla siitä, että saisin jättää jälkeeni jotain hengentuotosta tai jollekin muullekin merkityksellistä sisältöä. Haluaisin kirjoittaa kirjan, tuottaa musiikkia josta voisin ainakin itse olla 99% tyytyväinen, sekä toteuttaa asioita, joista saan elämäniloa ja kokonaisvaltaista tyydytystä. Urheilu ja liikunta ovat hyviä konkreettisia esimerkkejä siitä. Haluaisin vielä joskus omistaa Suzuki Hayabusan ja jenkkiauton, sekä oppia soittamaan pianoa paljon paremmin kuin nyt. Ei kuulosta liikaa vaadituilta asioilta, eihän?

Olen saanut unelmiani toteutumaan, vaikken ole tietoisesti osannut unelmoinut niistä. Olin pitkään varma, että elämäni tulee olemaan melko lyhyt, vaiherikas pyrähdys. Ikäänkuin väriläiskä värityskirjalla, joka katoaa muutaman käännetyn sivun jälkeen. Jos et usko, voit lukaista otteita synkähköstä runokirjastani “Raskas Mies“.

Nyt olenkin tilanteessa, jossa en olisi uskonut aidosti olevani kymmenen vuotta sitten. Olen saanut ympärilleni perheen, pari bonuslasta, sekä monen ikäistä pientä elämää, joita voin olla mukana saattamassa tähän monivivahteiseen aikuisuuteen, jossa unelmat ja haaveet muuttavat muotoaan. Olen siis saanut paljon enemmän, kuin olen oikeastaan toivonut. Olen myös saanut pitää paljon rakkaita ihmisiä elämässäni kokonaiset 40 vuotta. Tiedostan sen, että luopumisen aikakin on jossain vaiheessa väistämättä edessä, mutta se on elämän sävelmää.

Mietinkin, voiko ihminen toteuttaa unelmia tiedostamatta niitä unelmikseen? Minusta ainakin tuntuu siltä. Koen, että olen ollut elämässäni reilusti saamapuolella. Saanut enemmän, kuin olisin ansainnut. Olen ollut melko hankala, epäkiitollinen ja vaikeaselkoinen elämään eksyjä, mutta saanut silti pitää tärkeät ihmiset lähelläni puutteistani huolimatta. Kuulostaa varmasti hölmöltä ja vähättelevältä, mutta minulle tämä on vain aitoa ihmettelyä ja kiitollisuutta.

Elämän eliksiiri ja bensiini meidän sisäisessä liekissämme

Näiden sanojen myötä allekirjoitankin mietteeni siitä, mikä on unelmien ja haaveiden osa ihmisen elämässä. Ne ovat jotain sellaista, jotka ajavat meitä eteenpäin, tarjoavat syyn herätä joka aamu ja tuovat merkityksellisyyttä tähän vaellukseen, jonka jatkosta emme tiedä täysin varmasti kukaan. Ilman jonkin asteisia unelmia tai haaveita ihminen on kuin aarrekartta ilman aarretta tai tarina ilman loppusanoja, aplodeja sekä kokonaisuutta.

Unelmat ja haaveet ovat silkkaa ravintoa ihmiselle, jota kaikkien tulisi nauttia säännöllisin väliajoin, haluamallaan tavalla ja volyymilla. Haaveet ovat tehty toteutettavaksi vähintään ajatuksen ja mielikuvaharjoittelun tasolla. Osa ei ole taatusti niitä parhaita unelmia käytännössä, osa täytyy vain romuttaa ja heittää nurkkaan. Osaa taas saa metsästää todella kaukaa, uhraten niihin merkittävän ison osan muusta elämästä, jos sen kokee tarkoituksenmukaiseksi. Vain taivas on rajana, jos sekään.

Toisinaan ne ovat sitten yhtä lähellä kuin lähin leipäkori.

5 thoughts on “Unelmien ja haaveiden osa ihmisen elämässä

  1. Unelmia ja tavoitteita - Via Per Aspera Ad Astra - Live Your Life

    […] Unelmien ja haaveiden osa ihmisen elämässä […]

  2. Avatar

    Susa

    Uskon kyllä, että meillä kaikilla on tiedostamattomia unelmia joilla motivoidaan itseämme eteenpäin elämässä huomaamatta. Ihmisen tietoisuus osaa olla joskus vaikea pitää positiivisena, siksi tarvitsemme kai jokainen itseltämme kannustusta herätä jokaiseen aamuun ja hoitaa aivan tavallistakin arkea. Haaveilu, tavoitteet ja unelmointi auttaa varmasti, joko tieten tahtoen tai vahingossa (niitä kyynisempiä ;D).

    1. Avatar

      Mr J

      Samaa mieltä. Joku moottorihan ihmisen elämässä täytyy olla, vaikka sitä ei osaakaan aina nimetä. Unelmia ja haaveita on niin monenlaisia ja monentasoisia. 🙂

  3. Avatar

    Nadine

    Itselleni on kaikista vaikein olla juuri sysäämättä omia nuoruuden toiveita omille lapsille. Jokaisella pitää olla omia unelmia, mutta niiden löytäminen vie aikaa. Sitähän varten nuoruus on, että harjoitella elämää ja unelmien toteuttamista. Sen jälkeen ollaan jo vanhoja ja viisaita.

Leave A Comment

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial
%d bloggaajaa tykkää tästä: