Häpeä. Sana, joka kaikuu jo muinaisen härmäläisyyden ytimessä kuin kaihoisa, jylhä kuorolaulu katedraalissa. Se mainitaan jopa puoliksi leikkisästi varteenotettavana kuolemansyynä, kun
Tämä ei ole rukous, ainoastaan pohdintaa teemalla “tuli vaan mieleen”, kuten olen luvannut. Aamulla herätessäni mietin jostain syystä sitä, mitä olisin jättänyt jälkeeni, jos en
(että yksinäinen oot… ) Näin lauloi Heikki “Hector” Harma aikanaan. Yksinäisyys on erittäin tuttu, paljon puhuttu teema, joka toistuu puheissa ja artikkeleissa jatkuvasti.